Terveys- ja hyvinvointimittaukset
Mittaukset ovat suunnattuja 18-65 -vuotiaille pohjoiskarjalaisille. Puristusvoimamittaukseen ei ole ikärajaa.
Seuraavat mittaukset ovat saatavilla syyskuusta -26 alkaen aina Ihmisten huoltoaseman aukioloaikoina:
- InBody -kehonkoostumusmittaus (huom! ei saatavilla 29.9., 30.9., 6.10., 27.10. ja 28.10.)
- puristusvoimamittaus
- sykemittaukseen perustuva kestävyyskunnon arvio
Huom! Inbody-mittaus vaatii ennakkovalmistautumista. Alta löydät valmistautumisohjeet.
Valmistautumisohjeet Inbody mittaukseen
Veren kolesteroli- ja HbA1C (pitkäaikainen verensokeri)-arvojen mittaukset
on tarkoitettu työikäisille, joilla ei ole arvoihin vaikuttavaa lääkitystä, tai säännöllistä seurantaa terveydenhuollossa/työterveydessä.
- Veren kolesteroli- ja HbA1C -arvoja (pitkäaikainen verensokeri) on mahdollista mittauttaa:
ke 2.9., ke 7.10., ti 3.11., ti 1.12.
Haluatko mittaustuloksistasi enemmän irti?
Voit varata ajan elintapaneuvonnan aloitustapaamiseen mittausten yhteyteen ja saada henkilökohtaista ohjausta oman terveytesi ja hyvinvointisi tukemiseen.
Mitä mittauksia teemme ja mitä tietoa ne tuottavat?
InBody -kehonkoostumusmittaus
InBody -kehonkoostumusmittaus perustuu bioimpedanssimenetelmään, jossa hyvin pieni sähkövirta johdetaan kehon läpi. Mittaus perustuu kehon kudosten erilaiseen sähkönjohtavuuteen. Noin minuutin kestävässä mittauksessa saa selville kehon lihaksen, rasvan ja veden määrän ja miten ne jakautuvat kehon eri osiin. Mitattava saa tulokset raporttilomakkeella, joka käydään läpi yhdessä ammattilaisen kanssa.
Kehonkoostumuksella on tärkeä rooli terveyden ja toimintakyvyn ylläpidossa ja sairauksien ennaltaehkäisyssä. Kehonkoostumusmittauksen avulla voidaan tunnistaa elintapasairauksien riskitekijöitä ja toisaalta seurata elintapamuutosten vaikutuksia kehossa. Mittauksella voidaan tunnistaa, jos esimerkiksi viskeraalisen rasvan, eli sisäelinten ympärille kertyvän rasvan määrä on kohonnut. Elintavoilla voidaan vaikuttaa rasvan määrään ja siten vähentää riskiä mm. 2. tyypin diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin. Lihaskudoksen määrä puolestaan vaikuttaa merkittävästi toimintakykyyn, sillä riittävä lihasmassa ja -voima edesauttavat mm. arkisista askareista ja fyysisistä töistä suoriutumista sekä ehkäisevät tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja. Kehonkoostumusmittauksella voidaan kartoittaa paitsi lihasmassan määrää myös kehon puolieroja. Elintapojen ohella kehonkoostumukseen vaikuttavat mm. perintötekijät, ikä ja sukupuoli.
Lisätietoa:
https://inbody.fi/kuluttajat/miksi-inbody-mittaus/
Kestävyyskuntotesti sykevyöllä ja rannesykemittarilla
Testi on nopea ja turvallinen tapa arvioida aerobista- eli kestävyyskuntoa. Testissä puetaan sykevyö rintakehälle ja urheilukello ranteeseen, ja ollaan levossa n. 5 minuuttia. Testi antaa arvion maksimaalisesta hapenottokyvystä (VO2max), joka kuvaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa. Testin tulos perustuu sydämen sykkeeseen, hengitystiheyteen sekä henkilökohtaisiin tietoihin (ikä, pituus, paino, sukupuoli ja itse arvioitu aktiivisuustaso).
Kestävyyskunto, jota mitataan arvioimalla maksimaalista hapenottokykyä, kertoo elimistön kyvystä sietää rasitusta, kuljettaa hengitysilmasta saatavaa happea lihaksille sekä lihasten kyvystä käyttää happea energiantuotantoon. Kestävyyskuntoa voi kehittää suuria lihasryhmiä kuormittavalla liikunnalla. Hyviä lajeja ovat esimerkiksi reipas kävely, hiihto, uinti ja pyöräily. Kestävyyskuntoa ylläpitävää ja parantavaa liikkumista kannattaa sisällyttää osaksi jokapäiväistä arkea, esimerkiksi työmatkaliikuntana, koti- ja pihatöinä tai retkeilynä luonnossa. Kestävyysliikunnalla on monia terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia. Se esimerkiksi edistää sydämen, verisuonten ja keuhkojen terveyttä, sekä parantaa veren rasva- ja sokeritasapainoa.
Lisätietoa:
Maksimaalinen hapenottokyky kestävyyskunnon mittarina – Terveyskirjasto
Kestävyyskunto – UKK-instituutti
Puristusvoimamittaus
Puristusvoimamittaus on helppo ja nopea testi, joka suoritetaan yksinkertaisesti puristamalla puristusvoimamittaria niin lujaa kuin pystyy. Puristusvoima kertoo yläraajan lihasvoimasta mutta kuvaa yleensä hyvin myös yleistä lihasvoimaa. Puristusvoimamittauksen tuloksia voi tulkita vertaamalla niitä oman ikäryhmän viitearvoihin. Uusintamittauksilla voi puolestaan seurata lihasvoiman kehittymistä.
Lihasvoima kuvaa tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa ja sillä on suuri merkitys erityisesti fyysistä ponnistelua vaativista töistä sekä arkiaskareista suoriutumiselle. Lihasvoima on tärkeä tekijä myös nivelten terveydelle ja toimintakyvylle. Lihasvoimaa voi kehittää säännöllisellä ja nousujohteisella lihasvoimaharjoittelulla. Harjoittelua voi toteuttaa esimerkiksi kuntosalilla tai ryhmäliikuntatunneilla, mutta myös esimerkiksi lumityöt ja raskaammat puutarhatyöt harjoittavat lihaskuntoa.
Lisätietoa:
https://ukkinstituutti.fi/fyysinen-kunto/kunnon-osa-alueet/lihasvoima-ja-lihaskestavyys/
Kolesteroli- ja HbA1C -mittaus (pitkäaikainen verensokeri)
Kolesteroli- ja HbA1c-mittaukset ovat helppo tapa saada tietoa elimistön aineenvaihdunnasta ja terveydestä. Mittaukset tehdään sormenpäästä otettavasta verinäytteestä eivätkä vaadi paastoa. Tulokset saat mukaasi heti.
Kolesterolimittaus kertoo veren rasva-arvoista, kuten kokonaiskolesterolista ja LDL- eli niin sanotusta huonosta kolesterolista. Kolesteroliarvot auttavat arvioimaan sydän- ja verisuonitautien riskiä. Kohonnut kolesteroli ei yleensä aiheuta oireita, joten omat arvot mittauttamalla voi saada tärkeää tietoa omasta terveydestä jo ennen mahdollisten oireiden ilmaantumista.
HbA1c eli pitkäaikainen verensokeri kertoo veren keskimääräisestä sokeripitoisuudesta viimeisten noin 2–3 kuukauden ajalta. Se auttaa tunnistamaan kohonneen verensokerin ja tyypin 2 diabeteksen riskiä sekä seuraamaan sokeritasapainoa. Yksittäinen verensokerimittaus kertoo tilanteesta juuri mittaushetkellä, kun taas HbA1c antaa laajemman kuvan verensokerin tasosta pidemmällä aikavälillä.
Säännöllisillä mittauksilla omia tuloksia voi seurata ja mahdollisiin muutoksiin voidaan reagoida ajoissa. Tuloksiin vaikuttavat monet tekijät, kuten ruokavalio, liikunta, paino, perinnölliset tekijät ja muut terveydentilaan liittyvät tekijät. Terveelliset elämäntavat, kuten monipuolinen ruokavalio, riittävä liikunta, hyvä uni ja painonhallinta, tukevat sekä suotuisaa kolesterolitasoa että hyvää verensokeritasapainoa.
Lisätietoa:
https://sydan.fi/sydantietoa/terveys-hyvinvointi/kolesteroli/
