Nyt on hyvä aika tehdä hyvinvoinnin kevätsiivous!
Työikäisen arki on usein täynnä aikatauluja, vastuuta ja suorittamista. Työ, perhe, arjen askareet ja digitaaliset ärsykkeet täyttävät päivän niin tehokkaasti, että oma hyvinvointi jää helposti taka-alalle. Siksi on tärkeää välillä pysähtyä ja kysyä itseltään: miten minä oikeasti voin?
Pienikin hetki itsetutkiskelulle voi auttaa huomaamaan, nukutko riittävästi, palaudutko työpäivistä, liikutko tarpeeksi ja syötkö säännöllisesti. Hyvinvointi ei synny yksittäisistä suurista päätöksistä, vaan arjen toistuvista valinnoista – siitä, miten rytmität päiväsi, miten huolehdit kehostasi ja miten suhtaudut omaan jaksamiseesi.
Mitä merkitystä on palautumisella?
Usein puhutaan palautumisen merkityksestä hyvinvoinnille, mutta mitä palautuminen oikeastaan merkitsee ja miten sitä voidaan edistää? Palautumisella tarkoitetaan vireystilan laskua esimerkiksi rentoutumisen tai unen aikana. Keho tarvitsee sopivan määrän kuormitusta, mutta kuormituksesta on myös palauduttava. Hyvinvoinnin kannalta oleellista onkin löytää kuormituksen ja levon sopiva tasapaino. Kun työntekijä aloittaa työpäivänsä, elimistön stressitaso nousee. Kun työpäivä päättyy, stressitaso laskee ja keho ja mieli alkavat palautua. Jos stressitekijät jatkavat olemassaoloaan, esimerkiksi työasiat jäävät pyörimään mieleen tai työsähköposteja tulee vilkuiltua myös vapaa-ajalla, palautumista ei pääse optimaalisesti tapahtumaan eikä elimistö elpymään. Riittävästä palautumisesta huolehtimalla voidaan ehkäistä työstressin kasautumista, ehkäistä työssä uupumista ja terveysongelmia sekä parantaa hyvinvointia.
Huomaatko ajattelevasi, että nyt kun paahdat täysillä töissä, voit hyvällä omallatunnolla levätä ja palautua loman koittaessa? Lomat ja vapaapäivät ovat toki tärkeitä työstä irtautumiselle ja palautumiselle, mutta palautumiseen olisi hyvä kiinnittää huomiota ihan joka päivä ja myös työpäivän aikana! Työpäivään kannattaa sisällyttää mikrotaukoja, eli lyhyitä hetkiä, jolloin irtautuu hetkeksi työstä. Tauoksi riittää lyhyt, puolesta minuutista muutamaan minuuttiin kestävä tauko, joka katkaisee työnteon. Istumatyötä tekevän kannattaa nousta ylös ja liikuttaa kehoa, kun taas fyysistä työtä tekevälle voi olla tarpeen istahtaa alas ja hengähtää. Kahvitauot, rupattelu työkaverin kanssa tai siirtymiset työpisteestä toiseen toimivat mainiosti palauttavina mikrotaukoina. Etätyössä tauotus saattaa herkästi unohtua, ellei siihen opettele kiinnittämään huomiota. Pysähtyminen ei ole heikkoutta tai tehottomuutta, vaan päinvastoin. Paitsi että mikrotauot vähentävät työstressiä, ne myös parantavat vireyttä ja työn tehokkuutta. Työpäivän aikainen tauotus vaikuttaa kokonaiskuormitukseen ja edistää jaksamista myös vapaa-ajalla.
Palautuminen on vahvasti kytköksissä elintapoihin: hyvin levänneenä jaksaa ylläpitää terveellisiä elintapoja ja hyvät elintavat puolestaan edistävät palautumista. Riittävä uni ja rentoutuminen, säännöllinen liikunta sekä monipuolinen ja säännöllinen syöminen edistävät palautumista ja parantavat stressinsietokykyä ja jaksamista. Vapaa-ajalla on myös tärkeä tehdä itselle mieluisia asioita, jolloin työasiat unohtuvat.
Vinkkejä työpäivän tauottamiseen:
- Jos työpäivän tauottaminen meinaa unohtua, laita puhelimeen muistutus tauosta siihen asti, kunnes tauot muuttuvat tavaksi.
- Pidä kiinni ruoka- ja kahvitauoista!
- Hyödynnä valmiita taukojumppavideoita
- Sovi tauot yhdessä työkaverin kanssa, silloin ne tulevat varmemmin pidettyä, kun toinen muistuttaa toistaan.
- Nosta esille esim. ristikkolehti, pulmapeli tai jumppakeppi. Näkyvillä oleva väline houkuttaa tarttumaan ja muistuttaa tauon pitämisestä.
- Tauoksi voi riittää jo se, että katsahtaa ikkunasta ulos ja hengittää syvään muutaman kerran tai nousee seisomaan ja pyöräyttää hartioita.
Oman hyvinvoinnin pohtiminen voi alkaa yksinkertaisista kysymyksistä:
- Syönkö säännöllisesti?
- Millainen kuntoni on?
- Teenkö jotain kivaa päivittäin?
- Vietänkö riittävästi aikaa minulle tärkeiden ihmisten kanssa?
- Milloin viimeksi tunsin itseni levänneeksi?
- Mitä haluaisin muuttaa arjessani?
Omien elintapojen arvioinnin tukena voi käyttää valtakunnallisia tutkittuun tietoon perustuvia suosituksia liikkumisesta ja ravitsemuksesta, sekä niihin pohjautuvia arviointityökaluja:
- Arvioi liikkumisesi -verkkosovellus: Liikkumisen suosituksen verkkosovellus – UKK-instituutti
- Aikuisten liikkumisen suositus – UKK-instituutti: Aikuisten liikkumisen suositus – UKK-instituutti
- Ravitsemusnavigaattori: Ravitsemusnavigaattori
- Ravitsemussuositukset aikuisille: Aikuiset – Ruokavirasto
- Mielenterveystalo.fi -sivustolta löytyy työhyvinvoinnin omahoito-ohjelma: Tervetuloa työhyvinvoinnin omahoito-ohjelmaan! | Mielenterveystalo.fi
Kaipaatko tukea ja ohjausta omien elintapojen tarkasteluun ja elintapamuutosten toteuttamiseen?
Varaa aika verkosta ohjaustapaamiseen Ihmisten huoltoasemalle tai tule piipahtamaan paikan päällä aukioloaikoina.
